Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysaste ei ole kehittynyt toivotulla tavalla. Meillä kierrätykseen menee vain noin kolmannes jätteistä, vaikka tavoite vuodelle 2016 on 50 %. Olisiko jätetilan paremmalla suunnittelulla mahdollista vaikuttaa jätteiden lajittelun vaivattomuuteen ja sitä kautta lisätä jätteiden kierrätystä? Tätä selvitetään Lassila & Tikanojan, VVO-yhtymän ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteisessä pilottihankkeessa, jossa testataan uuden ajan jätetilaa Helsingin Arabianrannassa.
Keväällä 2014 L&T antoi Metropolian teollisen muotoilun ja sisustusarkkitehtuurin opiskelijoille tehtäväksi visualisoida tulevaisuuden kierrätyshuone ja siihen liittyvät palvelut, jotka kannustaisivat asukkaita lajittelemaan jätteensä entistä paremmin.
Opiskelijoiden tekemän alkuselvityksen mukaan suurimmat esteet lajittelulle liittyvät itse jätehuoneeseen, puutteelliseen ohjeistukseen sekä ihmisten välinpitämättömyyteen ja laiskuuteen.
”Jätetila on usein likainen ja pimeä, eri astiat on huonosti merkitty, eikä ihmisillä ole tietoa siitä, miksi jätteiden lajittelu on tärkeää”, tiivistää Mira Hölttä opiskelijoiden ajatuksia. Nämä havainnot ovat hyvin linjassa L&T:n käsitysten kanssa.
”Suurin jätteiden kierrätystä edistävä tekijä on ns. syntypaikkalajittelun vaivattomuus. Jos lajittelu kotona tai kotipihalla on liian hankalaa, niin se jää helposti tekemättä”, kertoo kehityspäällikkö Sebastian Aniszewski L&T:ltä.
Lisää valoa, siisteyttä ja paremmat lajitteluohjeet
Opiskelijat tekivät innovatiivisen suunnitelman, jossa tulevaisuuden kierrätyshuone rakennettaisiin alusta lähtien tukemaan mahdollisimman tehokasta ja miellyttävää jätteiden lajittelua. Ideoiden pohjalta päädyttiin ensi vaiheessa käynnistämään pilotti, jossa testataan uusia ajatuksia jo olemassa olevassa jätehuoneessa.
Testikohteeksi valittiin yhdessä VVO:n kanssa Helsingissä sijaitseva kohde, jonka jätehuone uudistettiin täysin.
”Asiakastyytyväisyyskyselyissämme on ilmennyt, että jätehuoneen siisteydellä on merkitystä asiakastyytyväisyyteen. Myös tällä pilotilla pyrimme vastaamaan asiakkaidemme toiveisiin”, kertoo ympäristö- ja energia-asiantuntija Ayla Dincay VVO:lta.
Käytännössä tila maalattiin ja sinne lisättiin valoa. Pilottia varten tehtiin myös uudet värilliset ja näyttävät lajitteluohjeet ja astioiden sijoittelua mietittiin tarkkaan. Lisäksi jätetilassa testataan aivan uudenlaista sähköistä infotaulua, jossa kerrotaan kierrätyksen hyödyistä ja jätteiden lajittelun onnistumisesta ja kierrätysasteen kehittymisestä. Jätetilan hygieniaa parannetaan desinfioivilla käsipyyhkeillä ja biojätteen erilliskeräykseen kannustetaan tarjoamalla asukkaille näppärästi ilmaisia biojätepusseja.
Tavoitteena sekajätteen määrän vähentyminen
Pilotin aikana on tarkoitus selvittää, kuinka pilottikohteen kierrätysaste kehittyy ja polttoon päätyvän sekajätteen määrä vähenee. Tuloksista viestitään asukkaille uudistetussa jätetilassa olevan infotaulun avulla.
”Olisi hienoa, jos asukkaat innostuisivat lajittelemaan jätteitään niin, että yksi sekajäteastia voitaisiin kokonaan poistaa. Jos materiaali päätyy kierrätykseen, siitä ei veloiteta jätteenkäsittelymaksua, jolloin kiinteistöissä on mahdollista säästää useita satoja euroja vuodessa”, toteaa Ayla Dincay VVO:lta.
Pilotti jatkuu maaliskuulle asti, minkä jälkeen tehdään päätökset jatkosta. Opiskelijoilla on jo selvä näkemys siitä, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi.
”Keittiössä olevien lajitteluastioiden tai jätevaunujen suunnitteluun on panostettava. Samat värikoodit toimivat sielläkin ja lähtökohtana tulee olla helppous, kuitenkaan visuaalisuutta unohtamatta”, sanoo Kia Koponen.
Tehokas kierrättäminen on edellytys tulevaisuuden kiertotaloudelle
Tuoreen jätetilaston mukaan Suomella on edelleen pitkä matka kierrätystavoitteisiinsa. Vuonna 2013 meillä kierrätykseen päätyi noin 33 % yhdyskuntajätteistä. Polttoon ohjautui 42 % ja kaatopaikalle meni edelleen 25 %. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan vuonna 2016 kierrätykseen pitäisi saada 50 % jätteistä ja kaatopaikalle ei saisi enää päätyä mitään orgaanista jätettä.
“Suomalaiset ovat erittäin tehokkaita paperin ja pantillisten palautuspakkausten, kuten pullojen ja tölkkien kierrättäjiä. Sen sijaan esimerkiksi kartonkipakkausten, lasin, metallin ja biojätteen suhteen meillä on vielä paljon petrattavaa tekstiileistä, leluista ja huonekaluista puhumattakaan”, sanoo L&T:n Sebastian Aniszewski.
Sebastian Aniszewski muistuttaa, että jätteiden polttaminen ei ole kierrättämistä.
“Vaikka jätteiden polttaminen eli energiahyödyntäminen on parempi vaihtoehto kuin niiden päätyminen kaatopaikalle, se ei ole kierrättämistä. Polttaminen tuhoaa arvokkaita teollisuuden raaka-aineita ja poistaa siis kierrosta paljon sellaisia materiaaleja, joita teollisuus voisi käyttää hyväkseen. Tehokas kierrättäminen on edellytys tulevaisuuden kiertotalouteen siirtymiselle”.
Lisätietoja ja yhteydet:
Sebastian Aniszewski, kehityspäällikkö Lassila & Tikanoja, puh. 040 726 8879, sebestian.aniszewski@lassila-tikanoja.fi.
Irene Kantor, markkinointi- ja viestintäjohtaja VVO-yhtymä Oyj, puh. 040 535 9227, irene.kantor@vvo.fi
Juha Ainoa, teollisen muotoilun lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu, puh. 0400 805 934, juha.ainoa@metropolia.fi
Lassila & Tikanoja on palveluyritys, joka on muuttamassa kulutusyhteiskuntaa tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. Yhteistyössä asiakkaidemme kanssa pienennämme jätemääriä ja pidennämme kiinteistöjen käyttöikää, ohjaamme materiaalit hyötykäyttöön sekä vähennämme raaka-aineiden ja energian käyttöä. Autamme asiakkaitamme keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa ja säästämään ympäristöä. Yhdessä luomme hyvinvointia ja työpaikkoja. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. L&T:n liikevaihto vuonna 2013 oli 668,2 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää 8 000 henkilöä. L&T on listattu Nasdaq Helsingissä.
Suomen suurin yksityinen vuokranantaja VVO-yhtymä Oyj tarjoaa vuokra-asuntoja eri puolilla Suomea, monipuolista ja vaivatonta vuokra-asumista sekä laajan asumisen palveluiden valikoiman. Asunto-omaisuuden käypä arvo on 3,5 miljardia euroa. VVO-konserniin kuuluu yli 40 000 asuntoa, joista yli 14 000 on omakustanneperusteisia VVO-asuntoja ja yli 26 000 markkinaehtoisia Lumo-koteja.
