Tansaniaan suunnitteilla suomalaisvoimin jätettä hyödyntävä dieselin tuotantolaitos

436cbc6c-1a87-421e-827f-55334a2b30ab-main_image

Tämän tiimin johdolla valmistuu jätteistä dieseliä tuottava laitos Tansaniaan. Kuvassa vasemmalta projektikoordinaattori Jukka Ålander, hallituksen puheenjohtaja Risto Kauppila, RH- Hallit Oy, professori Arto Lahti, Aalto yliopisto ja Ilkka Stauffer, Ecoinnovations.

Tansanian pääkaupunkiin Dar Es Salamiin suunnitellaan jätteistä dieseliä valmistavaa tuotantolaitosta. Hankkeessa on mukana kouvolalainen RK- Halli Oy, jonka hallituksen puheenjohtaja Risto Kauppila haluaa olla edistämässä kiertotaloutta ja yhdyskuntajätteen hyödyntämistä energiatuotantoon. Kauppilan mukaan ilmastomuutoksen hallinta ja jäteongelman ratkaisu ovat tulevien sukupolvien kannalta keskeisiä teknologian kehittämisen alueita.

– Lähdimme mukaan hankkeeseen, koska meillä on paljon osaamista kiertotalouden materiaalien lajittelusta, murskaamisesta ja kuivattamisesta jatkojalostukseen. Yhteistyökumppanimme Afrikan kehityshankkeissa toimiva Ecoinnovation Group ehdotti suuntautumista Itä-Afrikan nopeasti kasvaville markkinoille, kuvailee Kauppila.

Tansaniaa pidetään poliittisesti stabiilina sijoituskohteena, ja Suomella on maasta pitkäaikainen kokemus. Kauppilan mukaan jokainen uusi laitos kehittää teknologiaa eteenpäin ja edistää Afrikan oloihin hyvin sopivaa hajautettua polttoainetuotantoa. – Meillä on luottamusta omaan osaamiseen tällä alalla ja Itä-Afrikan markkinatilanne on tällä hetkellä suomalaista paljon houkuttelevampi. Talouskasvu on 7 prosentin luokkaa ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviin hankkeisiin on tarjolla monenlaisia kannustimia.

Hankkeen toinen kouvolalainen partneri ja KDV- teknologian edustaja Ecoinnovation Group toimii monissa kehitysmaaliiketoiminnan hankkeissa, mutta painopiste on uusiutuvan energian teknologiaviennissä. Sen tavoitteena on edistää pk- sektorin kansainvälistymistä ja pääsyä uusille, erityisesti kehitysmaamarkkinoille.

Toiminta on keskittynyt viime vuosina mm Keniaan ja Tansaniaan, missä talouskasvu on jo useiden vuosien ajan alueilla ollut 5- 8 prosentin luokkaa, minkälaisena sen arvioidaan myös jatkuvan lähivuosina.

EiG:n edustajan Ilkka Staufferin mukaan vahvassa alussa olevan nopean talouskehityksen hyvä puoli suomalaisille on, että alkuvaiheessa löytyy vielä suhteellisen helposti kasvavaa paikallista kehitysliiketoimintaa.

Jätteenhallinnasta liiketoimintaa

Tansanian pääkaupunkiin suunnitellun laitoksen esiselvitystyötä rahoittaa EEP, (The Energy and Environment Partnership Programme with Southern and East Africa), Afrikan Energia ja ympäristön kumppanuus-ohjelma, joka on Suomen, Itävallan ja Iso-Britannian yhteisesti rahoittama kehitysohjelma. Ohjelma edistää investointeja uusiutuvaan ja puhtaaseen energiatuotantoon sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Hankkeilla pyritään hillitsemään ilmastomuutosta, edistämään uusien innovaatioiden ja teknologioiden käyttöönottoa ja edistämään paikallista osaamista kohdemaissa.

Dar Es Salaamissa syntyy 4200 tonnia jätettä joka päivä. Nyt syntyvästä jätteestä pystytään keräämään kolmannes lopun jäädessä kaupunkiin. Hankkeessa on kyse jätteen hyödyntämisen lisäksi myös jäteongelman kokonaisvaltaisemmasta ratkaisusta miljoonakaupungissa, jolle jätteenhallinta on suuri ongelma. Hankkeen tavoitteena on löytää keinot hävittää yhdyskuntajäte ympäristöystävällisellä ja edullisella tavalla, tuottaa korkealaatuista dieselpolttoainetta, vähentää kasvihuonepäästöjä, tarjota kannattava liiketoimintamalli, parantaa Tansanian vaihtotasetta ja luoda uusia työpaikkoja jätehuollon ja polttoainetuotannon piiriin.

Neljästä tonnista jätettä yksi tonni dieseliä

Projektikoordinaattori Jukka Ålanderin mukaan tuotantolaitos perustuu vastikään kaupallistettuun saksalaiseen KDV- menetelmään (Katalytische Drucklose Verölung), jolla voidaan tuottaa kustannustehokkaasti laadukasta dieselpolttonestettä jätteistä ilman ympäristövaikutuksia.

– Vuosikymmenien tutkimus- ja kehitystyön jälkeen teknologia on valmis maailmanlaajuiseen kaupalliseen käyttöön. Patentoituun teknologiaan perustuva prosessi muuntaa erilaisiin materiaaleihin perustuvan jätteen sekä biojätteen taloudellisesti synteettiseksi dieselpolttoaineeksi, kuvailee Ålander. Lopputuloksena on puhdas EN 590-dieselpolttoneste, jota voidaan käyttää sellaisenaan autoissa ja koneissa.

Neljästä tonnista yhdyskuntajätettä voidaan tuottaa yksi tonni dieseliä. – Tuotantoon sopivat kaikki hiilivetyä sisältävät materiaalit. Paras saanto saavutetaan kun raaka-aineena käytetään muovia, kumia tai jäteöljyjä. Jätteen lajittelussa ja murskatun jätteen kuivauksessa voimme hyödyntää Suomessa saatuja kokemuksia, kertoo Ålander.

– Biojäte ja muu jäte on eroteltava ja lajiteltava. Tavoitteena on organisoida paikallisia jätteenkerääjiä ja kouluttaa heidät mukaan hankkeeseen ja luoda mahdollisimman paljon työtilaisuuksia paikallisille.

Pilottitehdas käyntiin parissa vuodessa

Dar es Salaamin kaavailtu pieni KDV-150 pilottitehtaan tarkoitus on osoittaa, että menetelmän avulla voidaan tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti hävittää jätettä ja samalla tuottaa kiinteästä raaka-aineesta dieselpolttoainetta tehokkaimmalla tunnetulla tavalla. Pilottitehtaan investointitarve on 2,4 miljoonaa euroa.

Meneillään olevan esiselvitystyön tavoitteena on valmistella asiat teknisellä ja kaupallisella tasolla niin pitkälle, että pilottitehtaan perustaminen on mahdollista heti projektin päätyttyä 31.12.2016. Tekninen valmistelu tarkoittaa paikallisen infrastruktuurin saattamista vaaditulle tasolle sekä aurinkoenergiaan perustuvan jätteen kenttäkuivurin kehittämistä. Kerätyn jätteen prosessointi dieselpolttoaineeksi, kolmen perustettavan KDV-5000 -laitoksen avulla, on näköpiirissä pilotointivaiheen jälkeen vuoden 2019 paikkeilla. Dar es Salaamin kaupunki järjestää tontin pilot-tehtaalle.

Dieselpolttoaineen litrahinta Tansaniassa on noin yhden euron. Myymällä tuotettavaa eco-dieseliä samaan hintaan tekee tehdastoiminnasta erittäin kannattavaa. Tansania on sitoutunut sekoittamaan 5 – 10 prosenttia biodieseliä myytävään dieselpolttoaineeseen. Nykyään se joudutaan ostamaan valmiina seoksena maailmanmarkkinoilta, sillä Tansaniassa ei ole omaa biodieseltuotantoa. Laajamittaisella yhdyskuntajätteen hyödyntämisellä voitaisiin kattaa koko maan dieselpolttoaineen nykyinen tarve. Tämä edellyttää suurimpien kaupunkien koko jätemäärän prosessointia eco-dieseliksi. Tällä olisi huomattavaa taloudellinen merkitys, sillä kaikki Tansanian moottoripolttoaineet tuodaan maahan oman petrokemian teollisuuden puuttuessa.