Mobiililla käsittelylaitteistolla kipsilevyjäte voidaan saattaa lähes 100%:sti takaisin kipsilevyteollisuuden käyttöön
Kipsijätteen käsittely on Suomessa uutta. Nyt Suomessa olevalla uudella mobiililla käsittelylaitteistolla ja -menetelmällä kipsilevyjäte voidaan kierrättää materiaalina lähes sataprosenttisesti takaisin kipsilevyteollisuuden uusioraaka-aineeksi. Kipsilevyjätteen erilliskeräys ja sen erilliskäsittely on erityisen tärkeää, sillä se on ainoa tapa toteuttaa kipsilevyjätteen hyötykäyttö. Mistään mitättömästä jätemäärästä ei kipsin osalta ole kyse, sillä Suomessa syntyy kipsilevyjätteitä arviolta 100 000 tonnia vuodessa.
Kipsijätteen mobiilia käsittelylaitteistoa on keskiviikkona 25.2. esitelty Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksessa, jossa on kerrottu EAKR-rahoitteisen KIHU Kipsi- ja kattohuopajätteen erilliskeräyksen pilottihankkeen taustoista ja tuloksista sekä kipsilevyjätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä teollisuuden käyttöön.
”Totesimme pari vuotta sitten, että kipsijätteen sijoitus kaatopaikalle on ollut periaatteessa kiellettyä jo noin 10 vuotta. Etenkin purkutyömailta kipsilevyjäte joutuu vieläkin kokonaan sekalaiseen rakennusjätteeseen, jossa se murskautuu logistiikkaketjussa pieneksi eikä sille ole sen jälkeen järkeviä erottelumenetelmiä. Kipsijäte päätyy tämän vuoksi joko kaatopaikalle tai jätteenpolttoon. Kaatopaikalla sen ja biohajoavan jätteen yhteisvaikutuksesta syntyy rikkivetyä ja merkittäviä hajupäästöjä. Polttolaitoksissa kipsijätteestä hyödyntyy ainoastaan pintapahvi, sillä yli 90 % kipsilevystä on palamatonta ja päätyy vain tuhkaksi sekä loppusijoitettavaksi”, avaa Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:stä KIHU-hankkeen taustoja.
Kipsilevyn erilliskeräys ja -käsittely on ainoa tapa toteuttaa kipsilevyjätteen hyötykäyttö
Erilliskeräys ja -käsittely on ainoa tapa toteuttaa kipsilevyjen hyötykäyttö. Erilliskerätty kipsilevy on varsin yksinkertaista hyödyntää; esikäsittely tapahtuu käyttäen normaaleja mekaanisia prosessilaitteita ja tuotettu kipsijauho on riittävän puhdasta hyödynnettäväksi uusien levyjen valmistuksessa. Kipsilevystä eroteltu pahvikin voidaan hyödyntää ainakin energiana ja mahdollisesti myös materiaalina. Haasteena on erilliskeräyksen toteuttaminen varsinkin purkutyömailla, joissa levyt ovat kiinni muissa rakennusmateriaaleissa.
”Olemme tutkineet ja demonstroineet kipsilevyn erilliskeräystä Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla vuoden verran KIHU Kipsi- ja kattohuopajätteen erilliskeräyksen pilottihankeessa”, kertoo Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:stä ja jatkaa:
”Hankkeen aikana tehdyssä opinnäytetyössä todennettiin se, että kipsilevyjätteiden erilliskeräyksellä on mahdollista saavuttaa rakennustyömailla taloudellisia hyötyjä. Erilliskeräyksen lisäämiseksi tulisi harkita lainsäädännön tiukentamista tai vaihtoehtoisesti pyrkiä löytämään sellaisia ratkaisuja, joilla kipsilevyjätteiden vastaanottohintaa voitaisiin alentaa.”
KIHU-hankkeessa erilliskerättiin vuoden 2014 aikana painoltaan 959 tonnia kipsilevyjätteitä PHJ:n ja HSY:n toimesta.
KIHU-hankkeen päätoteuttaja on Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ). Osatoteuttajina hankkeessa ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy.