Kunnalliset jäteyhtiöt ovat jo varautuneet kaatopaikkakieltoon

Kuluttajien toimintaan lakimuutos ei vaikuta
Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tulee voimaan tammikuussa 2016. Tieto tästä tulevasta muutoksesta on aiheuttanut hämmennystä paitsi kuluttajissa myös mediassa. Paikoin on käsitetty, että kielto koskisi tavallisen kuluttajan toimintaa esimerkiksi käytöstä poistettujen tekstiilien osalta. On puhuttu tekstiilien ”kierrätyspakosta”, mitä ei ole tulossa. Käytännössä kaatopaikkakielto ei koske kuluttajia mitenkään vaan lähinnä jätehuollon järjestäjiä, kuten kunnallisia jäteyhtiöitä. Jäteyhtiöissä on jo pitkälti varauduttu kaatopaikkakiellon voimaantuloon järjestämällä jätteenkäsittely tulevien vaatimusten mukaisesti hyvissä ajoin.

Kuntien asukkaiden ei siis tarvitse miettiä mitä rikkinäiselle vaatteelle tapahtuu, vaan riittää, että he noudattavat oman alueensa jätteiden lajitteluohjeita. Sellaiset löytyvät paikallisen jäteyhtiön nettisivuilta tai kunnasta. Jätehuollon järjestäjä huolehtii siitä, että lakia noudatetaan jätteenkäsittelyssä muutoksen jälkeen.

Tulevan kaatopaikkakiellon ja lakimuutoksen on tarkoitus vähentää metaanipäästöjä, joita kaatopaikoilla syntyy eloperäisestä jätteestä. Uuden lain tavoitteena on myös, että jätteiden hyödyntäminen lisääntyy edelleen.

Jätteet hyödynnetään energiana kaatopaikkaamisen sijasta
Jätteen energiana hyödyntäminen on jo korvannut tai tulee korvaamaan kaatopaikkaamisen koko maassa, jolloin orgaanisen jätteen sijoittaminen kaatopaikalle ei ole ongelma. Kotitalouksissa syntyvä jäte hyödynnetään energiana, sähkönä ja lämpönä eikä viedä enää kaatopaikalle. Näin on jo suuressa osassa Suomea.

Yleinen mielipide suosii energiana hyödyntämistä jätehuollon ratkaisuna ja siitä on tullut myönteistä palautetta jätehuollon järjestäjille. Suomessa sellaiset jäteyhtiöt, joilla on käytössään biologinen käsittely sekä energiana hyödyntäminen, saavuttavat korkean hyödyntämisasteen. On myös osoittautunut, että jätteen energiana hyödyntäminen ei ole vähentänyt kuluttajien kierrätysintoa vaan pikemminkin lisännyt sitä. Tämä näkyy kuntalaisten jäteasemille ja ekopisteille toimittaman kierrätettävän jätteen määrän kasvussa.

Kuluttajien ei siis tarvitse toimia eri tavalla kuin tähän asti, kun he noudattavat paikallisia lajitteluohjeita. Jätteiden oikea lajittelu niiden syntypaikalla eli kotitaloudessa sen sijaan on ensisijaisen tärkeää, jotta materiaalina kierrätettävät jätteet saadaan kierrätykseen ja uudelleen tuotantoon. Se jäte, mitä jää jäljelle, kun kierrätettävät on lajiteltu erikseen, hyödynnetään energiana jätevoimaloissa.

Päijät-Hämeessä kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun –  kierrätys kuitenkin tehostuu

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä tilanne kaatopaikkakieltoon varautumisessa on ollut hoidossa jo vuosia. Jäteyhtiö Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) toimialueella orgaanista jätettä kotitalouksista ei ole päätynyt kaatopaikalle enää vuoden 2009 jälkeen. Yhtiön toimialueella sekä erilliskerätty energiajäte, että sekajäte hyödynnetään energiantuotannossa. Kotitalouksien energiajäte käsitellään Kujalan jätekeskuksessa polttoaineeksi Lahti Energian Kymijärvi II –kaasutusvoimalaitoksen käyttöön ja se palaa takaisin koteihin lämpönä ja sähkönä. Kotitalouden sekajäte puolestaan viedään hyödynnettäväksi Kotkan Energian Hyötyvoimalaan.

Energiajätteeseen lajittelu on kotitaloudelle sekajätettä edullisempaa ja siitä saadun polttoaineen energia-arvo on huomattavasti sekajätteenä polton energia-arvoa suurempi.

–Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimintaan ei ole tulossa mitään kuntien asukkaita koskevia muutoksia orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon takia, kertoo toimitusjohtaja Tuula Honkanen.

-Vuoden vaihteessa kotitaloudessa lajiteltavien jätelajien kirjo laajenee pakkausmuovin erilliskeräyksellä, kun Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy aloittaa kotitalouksien muovipakkausten keräyksen RINKI-ekopisteillä.

-Paljon puhetta herättänyt tekstiilijäte lajitellaan toimialueellamme edelleen energiajätteeseen, joka hyödynnetään energiantuotannossa.

-Jos kiinteistöllä ei ole järjestetty biojätteen erilliskeräystä tai sen kompostointia, biojäte lajitellaan edelleen sekajätteen joukkoon, mistä se ohjautuu energiahyödynnettäväksi.

-Kannustamme kuitenkin asukkaita lajittelemaan biojätteen erikseen aina, kun se on mahdollista. Alueemme biojätteet, haravointijätteet ja puhdistamolietteet hyödynnetään LABIO Oy:n biokaasu- ja kompostointilaitoksessa ja niistä jalostuu ympäristöystävällistä biopolttoainetta ja multaa.

-Alueellamme jätteen hyödyntämisaste on tehokkaan lajittelun ansiosta todella hyvä, peräti 95 %. Sekajätteeseen ohjautuu kuitenkin edelleen aivan turhan paljon kierrätyskelpoista materiaalia, joka pitäisi mieluummin saada käyttöön uusioraaka-aineena. Kierrätyksen lisäämiseksi metallin ja lasin lajittelu laajenee isommissa kiinteistöissä, tiivistää Honkanen.

Lisätietoja:

Valtakunnallinen tilanne jätehuollossa: JLY – Jätelaitosyhdistys ry, www.jly.fi