Muovin kierrätykseen vauhtia – Funlightin ja Ekströmsin pulloista saa jatkossa pantin

Kuva: Funlight- ja Ekströms-mehupullot muuttuvat pantillisiksi Orkla Suomi muuttaa syksyn aikana Funlightin ja Ekströmsin muoviset mehutiivistepullot pantillisiksi. Palautetun mehupullon pantti on 20-40 senttiä, ja ensimmäiset pantilliset pullot ilmestyvät kauppoihin lokakuussa. Uudistuksella halutaan lisätä muovin kierrätystä ja uusiokäyttöä. Pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmä laajentui vuoden 2019 alussa koskemaan myös PET-muovista, lasista tai alumiinista valmistettuja hedelmä- ja kasvismehuja sekä

Tutkimus: Taskumattikokoiset pullot jäävät suomalaisilta palauttamatta

Suomi on maailman kärkimaita pullonpalautuksessa, kokonaispalautusasteen ollessa lähes 100%. Pieniä, taskumattikokoisia viina- ja vodkapulloja jää kuitenkin pantista huolimatta palauttamatta vuodessa miljoonia kappaleita. Syy heikompaan palautusasteeseen on käyttöyhteys: pieni, kevyt muovipullo on kätevä ottaa mukaan esim. retkelle tai kaupunkitapahtumaan, jossa pullo päätyy helpommin roskakoriin kuin palautusautomaattiin. Osana vastuullisuusohjelmaansa Altia käynnistää nyt ensimmäisen kuluttajille suunnatun kampanjan nostaakseen

MSC ja Findus siivoavat Mustikkamaan rantoja perjantaina – kuka tahansa voi tulla mukaan talkoisiin

Uimarannoilta mereen kulkeutuvat roskat ovat monitahoisempi ongelma kuin äkkiä voisi kuvitella. MSC ja Findus järjestävät perjantaina 7. kesäkuuta kaikille avoimen rantojensiivouspäivän Helsingin Mustikkamaalla kello 9-12. MSC aloitti tänä vuonna Suomessa vaikuttamisyhteistyön Finduksen kanssa. Suomalaiskouluihin on alkuvuodesta lähtien tarjottu kampanjamateriaalia, jonka avulla kerrotaan nuorille vastuullisista valinnoista ruokapöydässä. Vastuullisuusvisat kouluruokaloissa innostavat nuoria vaihtamaan ajatuksia muun muassa ruoan ilmastovaikutuksista. –

Ajankohtainen tietokirja muovista

Johanna Kohvakka & Liisa Lehtinen HYVÄ, PAHA MUOVI Vähennä viisaasti Mitä muovit ovat ja miten niistä tuli niin suosittuja? Mitä mikromuovi on ja mitkä ovat sen merkittävimmät lähteet? Kuinka ratkaisemme merten roskaantumisen? Ovatko biohajoavat muovit ja biomuovit ekoteko? Mikä merkitys muovilla on resurssitehokkuudessa? Miten materiaalien ympäristövaikutuksia voidaan mitata? Miten voimme vähentää muovin ja muiden materiaalien

Suomalaisilla parantamisen varaa vaarallisen jätteen lajittelussa

Kotitalouksien keräykseen viemien vaarallisten jätteiden määrä ei ole noussut tarvittavalla tavalla. Edelleen jätevoimalaan menevästä roskapussista löytyy myös vaarallisia jätteitä. Tämä on omituista, sillä kodin vaaralliset jätteet otetaan maksutta vastaan kuntien, kuntayhtymien tai kunnallisten jäteyhtiöiden jäteasemilla. Kevät tuo lisäksi monelle alueelle vaarallisen jätteen kiertävät keräykset sekä erilaiset keräystempaukset. Jo pienikin määrä vaaralliseksi luokiteltua ainetta voi aiheuttaa

Yhä useampi tulee kauppaan oma ostoskassi mukanaan – muovikassien myynti laskee

Muovikassien myynti vähenee ruokakaupassa. Lidlin vertailun mukaan muovikasseja ostettiin viime vuoden lokakuun ja tämän vuoden tammikuun välisenä aikana noin 10 prosenttia vähemmän edellisvuoden samaan ajankohtaan nähden. Samaan aikaan paperikassien myynti on kasvanut jopa 80 prosenttia ja kestokassejakin myytiin 70 prosenttia enemmän verrattuna vuoden takaiseen. Yhä useampi näyttäisi kantavan kauppareissullaan mukanaan omaa kassia. Tämä käy ilmi

Ennätysmäärä paristoja ja akkuja kierrätykseen – reippaimmat kierrättäjät Savonlinnan ja Kemi-Tornion seudulla

Suomalaiset kierrättivät yli 1 480 000 kiloa paristoja ja akkuja vuonna 2018. Määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 10 prosenttia ja on noussut tasaisesti joka vuosi. Reippaimmat kierrättäjät löytyivät viime vuonna Etelä-Savosta Savonlinnan seudulta. Eteläsavolainen vei vuoden aikana käytettyjä virtalähteitä kierrätykseen noin 540 grammaa, mikä on kaksinkertaisesti keskivertosuomalaiseen verrattuna. Jokainen suomalainen kiikutti keräyspisteille keskimäärin 270 grammaa käytettyjä virtalähteitä.

Synsamilta markkinoille Suomen ensimmäiset jätemuovista tehdyt silmälasikehykset

Uuden kehysmalliston raaka-aine on Välimerestä kerätty muoviroska Kierrätysmateriaalien käyttö on muotiteollisuuden kuumin innovaatio. Muovijätettä, kuten muovipusseja, kalaverkkoja ja käytettyjä muovipulloja nostetaan maailman meristä, ja materiaalista valmistetaan uusiotuotteita. Pohjoismaiden johtava optikkoketju Synsam tuo ensimmäisenä Suomessa markkinoille silmälasikehysmalliston, joka on tehty kokonaan meriin päätyneestä jätemuovista. Mallisto on toteutettu yhdessä espanjalaisen Sea2Seen kanssa. Uuden, kierrätysmuovista valmistetun kehysmalliston nimi

Jätteiden kierrätys kuntoon ja vauhtia kiertotalouteen – ympäristöministeriö uudistaa jätelainsäädäntöä

Ympäristöministeriö ryhtyy uudistamaan jätelainsäädäntöä. Päämäärä on saavuttaa kunnianhimoiset yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet ja nostaa Suomi kierrätyksessä EU:n edistyneimpien maiden joukkoon. Jätteen tuottajille tämä tarkoittaa lisää mahdollisuuksia – ja velvollisuuksia – jätteiden erilliskeräykseen. Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset. Ne on pantava Suomessa täytäntöön 5.7.2020 mennessä. ”Uusien kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii

Harjun Ekoteko – miljoonia muovipusseja pois luonnosta

Harjun biohajoavien pussien pakkauskone Teknisen alan maahantuonti- ja tukkuliike Kauppahuone Harju pakkaa jatkossa sähkö- ja lvi-tarvikkeensa muovipussien sijasta 100 % biohajoaviin Poly-Bi®-pusseihin. ”Viime vuonna siirryimme asteittain pakkaamaan sähkö- ja lvi-tarvikkeemme biopusseihin ja tavoitteena on lähivuosina korvata miljoonia muovipusseja pakkaamalla 95 % sähkö- ja lvi-tarvikkeistamme maatuviin pusseihin.”, kertoo Kauppahuone Harjun toimitusjohtaja Timo Harju. Poly-Bi® on täysin