Polttaisitko sinä vettä? Uusi kampanja päivittää suomalaisten tietämyksen biojätteen lajittelusta

Kuva: SeppVei – Public Domain,  Mahdollisuus lajitella ja kerätä biojätteet erikseen laajenee uuden jätelain myötä lähivuosina: lajittelun piiriin tulee jopa 800 000 uutta suomalaista. Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi, sillä Suomi on jo nyt jäljessä jätteen kierrätystavoitteista. – Biojätteen erilliskeräys on avainasemassa kierrätyksen lisäämisessä. Puolella suomalaisista on jo kotipihassaan biojäteastia tai kotikompostori. Ensiaskel olisi saada ne

Sortti-asemille tuotu poistotekstiiliä lähes 120 000 kiloa – tuo ainoastaan kuivia, hajuttomia ja homeettomia vaatteita

HSY:n Sortti-asemille on tuotu lähes 120 000 kiloa poistotekstiiliä 10 kuukauden aikana. Keräykseen kelpaavat rikkinäiset ja loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit. Keräykseen tuodusta tekstiilistä suurin osa kelpaa kierrätykseen. Noin 30 prosenttia tekstiilistä on sellaista, jota ei voi jatkojalostaa uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Sortti-asemilla on kerätty poistotekstiiliä lähes vuoden ajan. Tekstiiliä on tuotu keräykseen

Lahden seudulla tavoitteena parantaa kotitalouksien lasipakkausjätteen lajitteluosaamista

Lahden seudulla lajiteltua lasipakkausjätettä seurataan tänä vuonna aikaisempaa tarkemmin. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy tekee yhteistyötä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) kanssa selvittääkseen, miten Lahden seudulla lajitellaan lasipakkauksia. Lasipakkausjätteet kierrätetään uusiksi lasipakkauksiksi, ja tämä asettaa kerätylle materiaalille tarkat laatuvaatimukset. Erilaisilla lasituotteilla on esimerkiksi erilaisia sulamispisteitä tai muita ominaisuuksia, jotka estävät kierrättämisen tai vaikeuttavat sitä. Kierrätykseen toimitettavassa lasipakkauserässä

I love muovi -kampanja haastaa suomalaiset muovin lajittelun mestareiksi

Viime vuonna kantautui huolestuttavia uutisia maailman muovijäteongelmasta, mutta mikä tilanne on omassa maassamme? Suomen jätevoimalat eivät tällä hetkellä kykene nielemään sitä määrää jätettä, mitä tuotamme. Tutkimusten mukaan suomalaisten sekajätteestä jopa 70–80 % voitaisiin kierrättää. Suomi on myös eurooppalaisessa vertailussa muovinkierrätyksen häntäpäässä. Nyt on tullut aika toimia ja saada Suomi muovin lajittelun kärkijoukkoon! Huhtikuussa valtakunnallinen I

:VÄITÖS: Jätteeksi luokittelun sääntelyn kehittäminen edistäisi kiertotaloutta

Materiaalien luokittelu jätteeksi voi usein toimia kierrätyksen rasitteena. Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava hallintotieteiden maisteri Topi Turusen väitöstutkimus osoittaa, että jäteperäisten materiaalien tehokasta hyödyntämistä voidaan edistää olennaisesti sääntelemällä siitä, milloin jäteperäisiä materiaaleja ei luokiteltaisi jätteeksi. Samalla pystytään vähentämään syntyvän jätteen määrää, tuotantoprosessien ympäristö- ja terveysvaikutuksia sekä edistämään kiertotalouteen siirtymisen tavoitetta. Jätteiden hyödyntäminen raaka-aineena olisi helpompaa, kun normaalisti jätteeksi määriteltäviä

Vie lahjapaperi energiajätteisiin, ei koskaan paperinkeräyssäilöön

Kierrätys- ja ympäristönhuoltopalveluja valtakunnallisesti tarjoava Paperinkeräys korostaa, että lahjapaperit ja lahjanarut tulee lajitella seuraavien ohjeiden mukaan: ensisijaisesti paperit ja narut viedään energiajäteastiaan, toissijaisesti sekajäteastiaan. Keräyspaperisäiliöön ei lahjapaperi kuulu. Paperinkeräyssäiliöön laitetaan vain postilaatikosta tulleet lehdet ja mainokset. Lehti- ja mainosposti käytetään paperin raaka-aineena. Joulupaperissa on pintavärjäystä ja kiinni jääneitä teippejä, minkä vuoksi sitä ei saa laittaa

Nyt haetaan roskien lajittelun Suomen mestaria

Kilpailun tavoitteena on lisätä intoa ja taitoa kierrätykseen Suomessa on kilpailtu jo eukonkannossa, saunomisessa ja suojuoksussa. Nyt on aika etsiä roskien lajittelun Suomen mestari. Vantaan Energia järjestää Roskien lajittelun SM-kisat kesällä 2016. Niiden tarkoituksena on innostaa ihmisiä kierrättämään ja oppimaan lajittelun salat. Vaikka jätteitä kierrätetäänkin jo paljon, Suomi jää silti EU:n keskiarvoissa yllättäen häntäpäähän. SM-kisojen

Helppous ja ympäristösyyt motivoivat ihmisiä lajittelemaan

Kuvaoikeudet: HSY Asukkaat lajittelevat roskansa varsin aktiivisesti pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Asukkaita motivoi roskien lajitteluun erityisesti se, että keräyspaikat ovat lähellä kotia. Aktiivisimmat lajittelijat löytyvät Vantaalta. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaat lajittelevat roskansa varsin aktiivisesti. Roskien lajitteluun motivoivat etenkin lajittelun helppous ja ympäristösyyt. Tiedot käyvät ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden syksyllä 2015 teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastasi 1021 pääkaupunkiseudun

Pääkaupunkiseudun asukkaat lajittelevat roskia yhä innokkaammin

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaat lajittelevat jätteitä entistä innokkaammin. Etenkin naiset ovat aiempaa ahkerampia lajittelemaan. Tämä kävi ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden syksyllä 2014 teettämässä kyselyssä. TNS Gallupin tekemään kyselyyn vastasi 1004 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukasta. Lasin ja metallin lajittelu on lisääntynyt eniten. Lasia lajittelee aina tai usein 71 prosenttia vastaajista ja pienmetallia 59 prosenttia vastaajista. Edellisvuoden

HSY: Kiitos kun lajittelet -sivusto tuo ratkaisuja lajittelupulmiin

Miksi jätteet pitäisi lajitella? Mitä lajitellulle jätteelle tapahtuu? Mikä roska kuuluu minnekin? Vastauksen löydät HSY:n uudelta Kiitos kun lajittelet -sivustolta. Miksi jätteet pitäisi lajitella? Mitä maitotölkille tapahtuu, kun se laitetaan kartonginkeräysastiaan? Rikkinäinen kahvikuppiko sekajätteeseen, vaikka se ei pala jätevoimalassa? Vastauksia näihin usein kysyttyihin kysymyksiin löytyy Helsingin seudun ympäristöpalveluiden uudelta Kiitos kun lajittelet -sivustolta. Konkreettisia lajitteluvinkkejä