Ennakkotietoa vuoden 2018 muovipakkausten kierrätyksestä: Kotitalouksien muovipakkausten kierrätys kasvoi 59 %

Vuonna 2016 aloitettiin Suomessa kuluttajamuovipakkausten keräys. Silloin kuluttaja palautti keskimäärin puoli kiloa pakkauksia keräyksen kautta kierrätykseen. Vuoden 2018 ennakkotiedoista voi päätellä, että kierrätykseen palautuneiden muovipakkausten määrät ovat jo 2 kiloa suomalaisten kohden. Kasvu-ura on siis hyvässä nousussa! Vuonna 2018 muovipakkauksia kerättiin yli 6 miljoonaa kiloa enemmän kuin 2017. Kiinteistökeräys kasvattaa suosiotaan ja vuonna 2020 kiinteistökeräyksen

Yhdyskuntajätteiden määrä ei ole kasvanut ja hyödyntäminen on korvannut kaatopaikkasijoittamisen

Vuonna 2017 yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli 2 744 655 tonnia. Määrä on pysynyt samalla tasolla kuin muutamana edellisenä vuonna. Yhdyskuntajätteiden sijoittamista kaatopaikoille on vähennetty voimakkaasti viime vuosina vallinneen suuntauksen mukaan. Vuonna 2017 enää noin prosentti yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikoille. Tilalle on tullut jätteiden hyödyntäminen: aiemmin kaatopaikalle sijoitetun jätteen hyödyntämisestä kilpailevat sekä energiantuotanto että materiaalina hyödyntäminen. Yhdyskuntajätteen energiana hyödyntäminen

Jätteiden hyödyntäminen on korvannut yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoittamisen

Yhdyskuntajätteiden sijoittamista kaatopaikoille on vähennetty voimakkaasti viime vuosina jatkuneen kehityksen mukaan. Vuonna 2016 enää noin kolme prosenttia yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikalle. Tilalle on tullut jätteiden hyödyntäminen: entisen kaatopaikkajätteen hyödyntämisestä kilpailevat sekä energiantuotanto että materiaalina hyödyntäminen, joista yhdyskuntajätteen energiakäyttö on ollut viime vuosina vallitsevin käsittelytapa. Yhdyskuntajätteestä on tullut lyhyessä ajassa merkittävä energiapolttoaine taajamien kaukolämmön tuotannossa. Energiahyödynnettyjen yhdyskuntajätteiden

Lähes kaikki kotien jäte päätyy hyötykäyttöön

Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella vuosina 2004–2015 syntyneet kotitalousjätteet ja hyödyntämistavat Jo 96 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä se materiaalina tai tuottamalla siitä energiaa. Jätteiden hyödyntämisastetta ovat nostaneet alueen kattavat jätteiden lajittelumahdollisuudet sekä jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014. Tietoa jätemääristä ja hyödyntämisestä kootaan HSY:n Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa syntyi jätettä vuonna

Vaarallisista jätteistä ei selvitä tulella

Ympäristöviranomaisten lupa- ja valvontarekisterien mukaan Suomessa kertyi vuonna 2014 vaarallisia jätteitä 1,9 miljoonaa tonnia. Vaarallisten jätteiden määrät ovat vuositasolla heilahdelleet paljonkin aina kulloistenkin tulkintojen myötä. Suomessa jäte joko on tai ei ole vaarallinen, vaarallisuusasteen välimuotoja ei tunneta. Tilastokeskus on julkaissut tietoja vaarallisten jätteiden määristä osana valtakunnallista jätetilastointia vuodesta 1987 alkaen. Jätemäärät sektoreittain vuonna 2014, 1000

Jo puolet yhdyskuntajätteistä polttoon

Lähes täsmälleen 50 prosenttia Suomessa vuonna 2014 kertyneestä yhdyskuntajätteestä poltettiin. Polton osuus on kohonnut erittäin nopeasti, sillä kymmenen vuotta aiemmin jätteestä poltettiin vain 12 prosenttia. Jätteiden kaatopaikkasijoitus on sitä vastoin laskenut kutakuinkin samalla nopeudella eli käytännössä kaikki polttoon toimitettu yhdyskuntajäte on pois kaatopaikoilta. Kaatopaikoille vietiin enää alle viidennes jätteiden kokonaismäärästä. Yhdyskuntajäte lisävoimavarana energiantuotannossa on käymässä