Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP: Jätelakiesitystä korjattava

qvM6_nsf_400x400

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu

Hallituksen tänään eduskunnalle antamaa esitystä jätelain muutokseksi tulee korjata sekä pakkausten tuottajavastuun että jätteiden kuljetusten osalta. Tällaisenaan esitys vahvistaa yksinoikeuksia, heikentää asukkaiden valinnanvapautta ja vähentää kilpailua.

– Hallituksen esitys ei ratkaise suomalaisen jätehuollon perusongelmaa, eli vastuun- ja työnjaon epäselvyyksiä. Se päinvastoin pahentaa niitä laajentamalla kuntien yksinoikeuksia ja tuomalla pakkausten tuottajavastuuseen monimutkaisen yhteistoimintamallin, moittii Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu.

Kiistelyä vähentävä ratkaisu olisi rajata kuntien vastuu vain kotitalouksien jätehuoltoon, antaa tuottajavastuuyhteisöille sekä 100-prosenttinen vastuu että täysi vapaus valita tehokkaimmat keinot vastuun kantamiseen, ja varmistaa markkinoiden toimivuus muissa jätehuollon palveluissa. Kuntien omistamat jäteyhtiöt toimivat suojatussa sidosyksikköasemassa ja kilpailevat kasvavassa määrin elinkeinoelämän jätehuollosta muiden jätehuoltoyhtiöiden kanssa. Kilpailun tasapuolisuuden takaamiseksi yksinoikeuksia tulisi karsia ja varmistaa, että kaikkien yhtiöiden hinnoittelu ja muu toiminta markkinoilla on läpinäkyvää.

Pakkausjätehuoltoon esitetään pakkausten tuottajien ja kuntien yhteistoimintavelvoitetta asuinkiinteistöiltä tapahtuvaan pakkausjätteen keräämiseen. Kunnat saisivat yksinoikeuden keräykseen ja kuljetukseen, ja tuottajien tulisi maksaa vähintään 80 % aiheutuvista kustannuksista. Käytännössä esitys tarkoittaa sitä, että 20 % kustannuksista siirretään asukkaille. Esimerkiksi paperin kerääminen tai käytettyjen autonrenkaiden palauttaminen on kuluttajalle maksutonta.

– Malli, jossa toinen järjestää ja toinen maksaa, on monella tapaa ongelmallinen. Järjestelyn kustannustehokkuutta on syytä epäillä. Se myös hämärtää tuottajavastuun perusajatusta, jossa vastuu kierrätyksestä ja sen kustannuksista antaa valmistajille ja maahantuojille vahvan kannustimen suunnitella pakkaukset kierrätettäviksi, Lehtipuu huomauttaa.

Hallituksen esityksen vaikutuksena kuntien omistamille jäteyhtiöille arvioidaan siirtyvän 50-80 miljoonaa euroa liikevaihtoa yksityisiltä toimijoilta. Kunnallisten yhtiöiden liikevaihto kasvaa jopa 20 %, sillä niiden yhteenlaskettu liikevaihto on alle 500 miljoonaa euroa.

– Tämä tarkoittaa kuntayhtiöiden aseman merkittävää vahvistamista ja isoa heikennystä tasaveroiseen kilpailuun. Se ei voi olla kiertotalouden kehittymiselle eduksi, Lehtipuu toteaa.

Myönteistä hallituksen esityksessä on erilliskeräysvelvoitteiden tiukentaminen ja niiden antaminen valtakunnallisesti asetuksella. Tähän saakka ne ovat olleet osa kuntien vastuulla osana jätehuoltomääräyksiä, ja Suomi on jäänyt selvästi jälkeen kierrätystavoitteistaan. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on vain 42 %, kun tavoite on jo nyt 50 % ja se kiristyy lähivuosina tuntuvasti.

YTP haluaa kiirehtiä erilliskeräysmääräysten tiukentamista, etenkin biojätteen osalta. Toisaalta tuottajavastuuta koskevien määräysten osalta direktiivien täytäntöönpanon määräaika jatkuu kesään 2023 saakka. Jätelakiesitys on sen puitteissa mahdollista jakaa kahteen osaan, toisin sanoen pakkausjätteiden tuottajavastuuta koskeva esitys ehdittäisiin valmistella uudelleen määräajan puitteissa.

Kuljetusten kaksoisjärjestelmä syytä säilyttää

Lakiesityksessä halutaan siirtää erilliskerättävien kiinteiden jätteiden kuljetus kunnan järjestettäväksi koko maassa. Kuntien nykyinen valinnanmahdollisuus kunnan kilpailuttamien ja kiinteistönhaltijan tilaamien kuljetusten välillä poistuisi. Esityksellä on suuret vaikutukset jätehuollon kehitykseen ja paikalliseen elinkeinotoimintaan. Se tarkoittaisi asukkaiden valinnanvapauden kaventumista, useiden pienten yritysten toiminnan päättymistä ja jätehuoltoalan kehityksen hidastumista. Useimmat palveluinnovaatiot, kuten monilokerokeräys, on otettu Suomessa käyttöön ensin kiinteistönhaltijan järjestämissä kuljetuksissa.

– YTP on vahvasti kuntien valinnanvapauden kannalla. Kuten viimeviikkoinen päätös Turun seudulla osoittaa, monet kunnat haluavat pitää kiinni nykyisestä kaksoisjärjestelmästä. Lakiesitystä on kehitettävä siihen suuntaan, että kiinteistönhaltijan tilaamat kuljetukset ovat tasaveroinen ja aito vaihtoehto kunnan keskitetysti kilpailuttamille kuljetuksille, toimitusjohtaja Otto Lehtipuu toteaa.