:VÄITÖS: Jätteeksi luokittelun sääntelyn kehittäminen edistäisi kiertotaloutta

hintergrund-tapete-1457977576SGo

Materiaalien luokittelu jätteeksi voi usein toimia kierrätyksen rasitteena. Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava hallintotieteiden maisteri Topi Turusen väitöstutkimus osoittaa, että jäteperäisten materiaalien tehokasta hyödyntämistä voidaan edistää olennaisesti sääntelemällä siitä, milloin jäteperäisiä materiaaleja ei luokiteltaisi jätteeksi. Samalla pystytään vähentämään syntyvän jätteen määrää, tuotantoprosessien ympäristö- ja terveysvaikutuksia sekä edistämään kiertotalouteen siirtymisen tavoitetta.

Jätteiden hyödyntäminen raaka-aineena olisi helpompaa, kun normaalisti jätteeksi määriteltäviä materiaaleja ei luokiteltaisi jätteeksi. Näin neitseellisten materiaalien, kuten metallien, korvaaminen jäteperäisillä materiaaleilla olisi entistä kannattavampaa. Väitöstutkimuksen perusteella hyödyllisiin käyttötarkoituksiin soveltuvia turvallisesti käytettäviä materiaaleja ei tulisi luokitella jätteeksi. Sellaiseksi tulisi määritellä ainoastaan käytöstä poistetut materiaalit, jotka ovat tarpeettomia, tuntemattomia tai haitallisia.

Jätteet käyttöön kiertotaloudessa

Kiertotalouteen siirtyminen on yksi Euroopan nykyisen jätepolitiikan keskeisimpiä suuntauksia. Kiertotalousstrategiassa tähdätään jätepolitiikan osalta tuomaan jätteet takaisin raaka-aineiksi teollisiin prosesseihin ja näin hyödyntämään materiaalit mahdollisimman tehokkaasti. Jäteperäisten materiaalien hyödyntämisessä on kuitenkin ollut suuri merkitys sillä, mitkä materiaalit luokitellaan jätteiksi ja mitkä ei. Jätteeksi luokiteltuihin materiaaleihin on sovellettu jätesääntelyä ja muihin materiaaleihin tuotesääntelyä. Jätesääntelyssä materiaalien käyttöä on säännelty pääsääntöisesti tiukemmin kuin tuotesääntelyssä.

Topi Turunen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten EU:n jätesääntelyn ”jätteen” määritelmän tulkinnoilla voidaan vaikuttaa kiertotalouden tavoitteiden toteutumiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan jätteen ja sivutuotteen määritelmien sekä jätteeksi luokittelusta poistumisen mahdollisuuden tulkintaa Euroopan unionin lainsäädännössä. Lisäksi siinä arvioidaan, kuinka kyseisellä sääntelyllä voidaan saavuttaa kiertotalouden tavoitteet koskien jäteperäisten materiaalien tehokasta hyödyntämistä.

Jätteeksi luokittelu käytön hidasteena

Tutkimuksen mukaan liian monien materiaalien luokittelu jätteeksi voi toimia esteenä kiertotalouden tavoitteille. Sääntelemällä paremmin sivutuotteen määritelmästä sekä jätteeksi luokittelusta poistumisesta, voitaisiin edistää jäteperäisten materiaalien tehokkaampaa hyödyntämistä. Kuitenkin sivutuotteen määritelmän ja jätteeksi luokittelusta poistumisen soveltamismahdollisuudet rajoittuvat useimmiten ainoastaan jäteperäisiin materiaaleihin, joiden hyödyntäminen on kohtuullisen helppoa ja joiden jatkokäytölle on jo olemassa jonkinlaiset puitteet. Niillä ei voida useimmiten olennaisesti vaikuttaa esimerkiksi sellaisten jäteperäisten materiaalien hyödyntämiseen, joille ei ole tehokkaasti toimivia keräys- ja lajittelumekanismeja.

Turusen mukaan kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi ja useampien jäteperäisten materiaalien hyödyntämiseen vaaditaan vielä paljon rakenteellisia muutoksia jätehuollon sääntelyssä.

– Esimerkiksi useampien jätteiden lajittelu ja kerääminen erilliskeräyksissä helpottaisi tällaisten jäteperäisten materiaalien hyödyntämistä enemmän kuin sääntely siitä, ettei niitä luokiteltaisi jätteeksi, Turunen toteaa.

Hallintotieteiden maisteri Topi Turusen ympäristöoikeuden alaan kuuluva väitöskirja ”The Concepts of Waste and Non-waste in the Circular Economy” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta sekä kustoksena professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta.