Lähes kaikki kotien jäte päätyy hyötykäyttöön

47dd02c1-5fcd-490e-97ca-759998b1a2f2-w_960

Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella vuosina 2004–2015 syntyneet kotitalousjätteet ja hyödyntämistavat

Jo 96 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä se materiaalina tai tuottamalla siitä energiaa. Jätteiden hyödyntämisastetta ovat nostaneet alueen kattavat jätteiden lajittelumahdollisuudet sekä jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014. Tietoa jätemääristä ja hyödyntämisestä kootaan HSY:n Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun.

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa syntyi jätettä vuonna 2015 noin 366 000 tonnia eli 315 kiloa asukasta kohti. Kotitalousjätteisiin luetaan mukaan kaikki kotona syntyvä jäte, kuten biojäte, paperi, pakkausjäte, puutarhajäte, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja sekajäte.

Asukasmäärään suhteutettuna kotitalousjätteen määrä on pysynyt melko vakiona vuodesta 2004 lähtien. Jätteiden käsittely on kuitenkin kehittynyt.

– Kotien jätteet hyödynnetään tehokkaasti. Jatkossa tärkeää on kuitenkin saada entistä enemmän kotitalousjätteen arvokkaita materiaaleja talteen kierrätyksellä, toteaa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

HSY etsii uusia keinoja helpottaa jätteiden kierrätystä

Arvioiden mukaan noin 48 prosenttia pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä hyödynnettiin materiaalina eli kierrätettiin vuonna 2015. EU:n tavoite kierrätykselle on 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Kierrättämisen edistämiseksi HSY on järjestänyt pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle kattavat lajittelumahdollisuudet. Niitä kehitetään jatkuvasti ja parannetaan etsimällä uusia tapoja helpottaa jätteiden kierrätystä.

Biojäte kiertoon entistä tehokkaammin

Biojäte ja paperi muodostavat noin puolet syntyvästä kotitalousjätteestä. Siksi ne ovat myös suurimmat yksittäiset kierrätysasteeseen vaikuttavat jätelajit. Paperin kulutuksen laskiessa sen vaikutus kierrätysasteeseen kuitenkin koko ajan vähenee.

– Biojätteen lajittelun tehostumisella olisi selkeästi suurin vaikutus kierrätysasteen nousuun pääkaupunkiseudulla. Nyt sitä päätyy kotona edelleen liian paljon sekajäteastiaan, korostaa ympäristöasiantuntija Minna Partti.

HSY on kampanjoinut biojätteen lajittelun puolesta vuonna 2015. Sen myötä biojätekertymät kasvoivat.  HSY on myös tehnyt merkittävän investoinnin biojätteen käsittelyyn rakentamalla biokaasulaitoksen. Siten kierrätetystä biojätteestä saadaan talteen ravinteiden lisäksi myös biokaasu.

HSY kokoaa pääkaupunkiseudun laskennallisiin arvioihin perustuvia jätetietoja Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun. Palveluun on koottu tietoja vuodesta 2004 lähtien, ja uusimmat tiedot ovat vuodelta 2015. Niitä esitellään erilaisina kaavioina ja taulukkoina. Palvelu toimii HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.pksjatevirrat.fi.