Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: uusioparkki@victoriamedia.fi

Rinki ja Lassila & Tikanoja solmivat laajan sopimuksen Rinki-ekopisteiden tyhjennyksestä

Rinki-ekopiste Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy on kilpailuttanut Rinki-ekopisteiden keräyssäiliöiden tyhjennykset eteläisessä Suomessa ja valinnut kumppaniksi Lassila & Tikanoja Oyj:n. Sopimus on kolmivuotinen, ja se alkaa 1.10.2020. Sopimuksen vuosittainen arvo on noin kaksi miljoonaa euroa. Sopimus kattaa kartonki-, lasi- ja muovipakkausten sekä pienmetallin tyhjennykset Uudenmaan alueen kaikissa Rinki-ekopisteissä. Lisäksi sopimukseen kuuluu Rinki-ekopisteiden muovipakkausten keräyssäiliöiden tyhjennykset Varsinais-Suomen,

Suomen Erityisjäte Oy käsittelee Salon ekovoimalaitoksen tuhkat ja kuonan

Suomen Erityisjäte Oy on voittanut Lounavoima Oy:n kilpailutuksen Korvenmäen ekovoimalaitoksen tuhkien ja kuonan käsittelystä. Kattilatuhka ja APC-jäte käsitellään Porissa ja arinakuona Forssassa. Urakkasopimus allekirjoitettiin toukokuun puolivälissä. Salon ekovoimalaitoksen tuhkat ja arinakuonan käsittelee laitoksen käynnistyksestä alkaen forssalainen Suomen Erityisjäte Oy. Urakkakausi alkaa 1.11.2020, jolloin urakoitsijalla on oltava valmius ekovoimalaitoksella syntyvien tuhkien ja kuonan käsittelyyn. Arinakuona käsitellään

Kierrätysteollisuuden sähköveroa tulee alentaa

Kiertotaloustoimijat esittävät, että teollisten kierrätystoimintojen energiaverotusta alennetaan siirtämällä ne alempaan sähköveroluokkaan muun teollisuuden joukkoon. Korkeampi energiaverotus heikentää kierrätysmateriaalien kysyntää ja estää kiertotalouden toteutumista. Kierrätysmateriaalien kilpailukyvyn parantamiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi kierrätysteollisuus eli teollinen kierrätysmateriaalien valmistus ja jalostaminen tulee rinnastaa muuhun teollisuuteen ja siirtää se sähköveroluokkaan II. Toimialaluokitus, johon sähköveroluokkien määrittäminen nojaa, tulee päivittää. Käytössä oleva toimialaluokitus

Lahden seudulla tavoitteena parantaa kotitalouksien lasipakkausjätteen lajitteluosaamista

Lahden seudulla lajiteltua lasipakkausjätettä seurataan tänä vuonna aikaisempaa tarkemmin. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy tekee yhteistyötä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) kanssa selvittääkseen, miten Lahden seudulla lajitellaan lasipakkauksia. Lasipakkausjätteet kierrätetään uusiksi lasipakkauksiksi, ja tämä asettaa kerätylle materiaalille tarkat laatuvaatimukset. Erilaisilla lasituotteilla on esimerkiksi erilaisia sulamispisteitä tai muita ominaisuuksia, jotka estävät kierrättämisen tai vaikeuttavat sitä. Kierrätykseen toimitettavassa lasipakkauserässä

Pakkausmuovista eroon Papticin ratkaisulla? 5 miljoonan euron osakeanti käynnistyy erikoisessa markkinatilanteessa

Vaihtoehtoja öljypohjaisille, vaikeasti kierrätettäville ja heikosti luonnossa hajoaville muoveille tarvitaan globaalisti ja nopeasti. Pakkausmarkkinan koko on globaalisti lähes 800 miljardia euroa, ja joustopakkausmarkkina – johon Paptic Oy on erikoistunut – yli 100 miljardia euroa. Springvest järjestää maksimissaan 5 miljoonan osakeannin Papticille koronaviruksen aiheuttamassa erikoisessa markkinatilanteessa. ”Lähdemme rahoituskierrokselle myönteisin tunnelmin, sillä järjestämämme rahoituskierrokset ovat kaikki toteutuneet

Uusi lasten tarinallinen tietokirja kurkistaa kierrätyksen maailmaan

Mitä vanhoista muovipulloista voi tehdä? Entä miksi kännykän tekoa varten täytyy kaivaa tunneleita maan alle? Lasten tarinallinen tietokirja Kuka vei roskat? vastaa näihin ja moniin muihin kierrätystä koskeviin kysymyksiin. Kirja antaa lapsille hauskan tarinan ohessa tietoa kierrätyksestä ja kiertotaloudesta – siis siitä, miten jätteet kierrätetään tehokkaasti niin, ettei juuri mitään enää päädy kaatopaikalle. Kierrätykseen liittyvät asiat tuodaan kirjassa esille ilon

Ikoninen vihreä Sprite-pullo siirtyy historiaan – pullot muuttuvat kirkkaiksi ympäristösyistä

Suomen Coca-Cola ja Sinebrychoff luopuvat värillisten Sprite -muovipullojen käytöstä, koska värillistä muovia on hankala kierrättää uusiksi pulloiksi. 1960-luvulta saakka vihreistä pulloista tunnetun Spriten uudet muovipullot valmistetaan jatkossa vain kirkkaasta PET-muovista, josta osa on kierrätettyä muovia. Suomen suosituin sitruuna-limettijuoma Sprite luopuu tänä keväänä värillisistä muovipulloista ympäristösyistä. Uudistetuissa pulloissa käytettävä kirkas muovi voidaan kierrättää uusien juomapullojen materiaaliksi

Ämpäristöteko tehdään 5.6.2020

Muoviteollisuus ry organisoi jäsenten ja yleisön pyynnöstä kolmannen kerran valtakunnallisen Ämpäristöteon 5.6.2020. Maailman ympäristöpäivänä 5.6. järjestettävä kovien muovien keräämiskampanja toteutetaan eri paikkakunnilla pääosin muoviyritysten voimin.Muoviteollisuus ry järjestää keräilyn ohjeistuksen ja yleiskoordinaation. Kierrättäjäkumppani ja kerättyjen muovien vastaanottaja on Lassila & Tikanoja Oyj. Viime vuonna Ämpäristötekoon osallistui 21 keräyspaikkaa. Lisää tietoa: www.muovikuuluukiertoon.fi .

Muovipakkausten kierrätyksessä rikottiin ennätyksiä vuonna 2019: Yhteensä pantittomia muovipakkauksia kerätiin 40 264 tonnia

Muovipakkausten kierrätyksessä rikottiin ennätyksiä vuonna 2019. Yhteensä pantittomia muovipakkauksia kerätiin 40 264 tonnia. Kotitalouksien muovipakkauksia kerättiin 9 000 tonnia eli 79 % edellisvuotta enemmän. Yritysten, virastojen ja laitosten pakkauskierrätys kasvoi kolmanneksella. Kertymä oli 19 834 tonnia. Näiden pakkausten kierrätyksessä ylitettiin EU:n vuoden 2025 tavoitteeksi asettama 50 % kierrätysaste. Kotitalouspakkauksissa kasvu oli voimakkainta kiinteistökohtaisessa keräyksessä. Kiinteistöiltä

Suomen Luonto -lehti: Vuoden turhake on korjauskelvoton elektroniikka

kuvaaja: Hanna Kahranaho/Suomen Luonto Suomen Luonto -aikakauslehti on valinnut vuoden 2019 turhakkeeksi korjauskelvottoman elektroniikan. “Tällä valinnalla haluamme kiinnittää huomioita monien elektronisten laitteiden todella lyhyeen käyttöikään. Korjauskelvottomuuden taustalla ovat sekä kuluttajien osto- ja kierrätystottumukset että valmistajien ratkaisut, jotka edistävät tuotteiden lyhytikäisyyttä”, sanoo Suomen Luonnon päätoimittaja Heikki Vasamies. Esimerkiksi älypuhelin vaihdetaan keskimäärin 2–3 vuoden välein, eikä laitteita valmisteta